lauantai 13. helmikuuta 2010

Ravintola Figaro

"Figaro on ravintola, jossa syöt hyvin, nautit hienoista viineistä ainutlaatuisessa ilmapiirissä - yksin, kaksin tai isommassa seurueessa. Ravintolamme viihtyisä mannermainen ilmapiiri rakentuu tuoksuista, väreistä ja iloisten ihmisten ilmeistä."

Näin ravintolaa kuvaillaan heidän kotisivuillaan. Figaro on vanhassa talossa sijaitseva intiimi pieni ravintola, joka löytyy osoitteesta Asemakatu 4. Ravintolaan saapuessa tulee tunne, että on tullut hienoon paikkaan ja ruokalista voimistaa entisestään tunnetta. Ruokalistalta löytyy mm. karhunpaistia ja hummeria. Nämä molemmat jäivät kuitenkin tällä kertaa maistamatta.

Jyväskylän Viiniklubi ry on myöntänyt Figarolle "Jyväskylän paras viinilista"-kunniakirjan kolmena vuonna. Tällä kertaa en kuitenkaan valinnut viinilistalta viiniä juotavaksi vaan pysyttelin vesilinjalla.

Meillä oli ravintola Figaroon pöytävaraus ja saavuin ensimmäisenä seurueesta paikalle. Kumpikaan tarjoilijoista ei tullut kysymään, olisinko tahtonut muuta seuruetta odotellessa jotain juotavaa. Mistä iso miinus.

Alkuruuaksi valitsin Coppa-Kinkkua ja Etorkijuustoa lisukkeena marinoituja tomaatteja ja rucolaa. Coppa-kinkku tarkoittaa kokolihasuikaleita, jotka on kuivattu tai suolattu. Etorki-juusto on ranskalainen lampaanmaidosta valmistettu juusto.
Alkuruoka oli kauniisti katettu lautaselle ja näytti niin houkuttelevalta, että melkein oli harmi syödä sitä. Marinoidut tomaatit sopivat täydellisesti yhteen rucolan ja täyteläisen juuston kanssa. Lisäksi pöytään tarjoiltiin lämpimiä sämpylöitä.

Pääruuaksi valitsin Figaron härkää.
250g pariloitua häränmarmorifileetä, punaviinikastiketta, pekonia, jalapeño-aiolia ja Figaron chili- valkosipuliperunoita
Annoksen parasta antia oli ihanan tulinen ja todella valkosipulinen jalapeno-aioli. Mikäli ei välitä tulisuudesta tai kovin paljoa valkosipulista, suosittelen valitsemaan jonkin muun annoksen kuin tämän. Pihvi oli paistettu juuri minun makuuni. Ainoa, missä olisi voinut olla parantamisen varaa, oli pihvin koko, pienempikin pihvi olisi riittänyt.

Jälkiruuaksi valitsin omenapaistosta ja vaniljajäätelöä, lisukkeena puolukkasiirappia, josta odotin kruunausta koko aterialle. Valitettavasti pettymys oli valtava, kun jälkiruoka-annos tuotiin pöytään. Muutama hassu omenanlohko kuorineen, joiden päällä oli pallo vaniljajäätelöä koristeena keksinpala ei vastaa mielikuvaani omenapaistoksesta. Annoksesta ei tullut muuta kuin paha mieli ja harmitti oikein päättää ateria tällaiseen annokseen.

Kokonaisuudesta annan ravintolalle arvosanaksi 7½.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti